Parvekelasitus uudiskohteessa ja jälkiasennuksena: suunnittelun, aikataulun ja vastuiden erot

Parvekelasitus uudiskohteessa ja jälkiasennuksena kannattaa suunnitella eri lähtökohdista. Uudiskohteessa lasitus sovitetaan rakentamisen aikatauluun ja rakenteisiin, kun taas jälkiasennuksessa suunnittelu alkaa olemassa olevien parvekkeiden mittauksesta, kunnon tarkastuksesta ja asennusreittien selvityksestä.

Parvekelasitus uudiskohteessa ja jälkiasennuksena alkaa eri lähtötiedoista

Uudiskohteessa rakennuttaja, pääsuunnittelija, rakennesuunnittelija ja lasitustoimittaja voivat ratkaista kiinnitysalustat, vedenohjauksen, pellitykset ja kaiteiden rajapinnat ennen toteutusta. Suunnitelmapiirustukset auttavat valmistelussa, mutta lasitustoimittajan täytyy sopia, missä vaiheessa lopulliset mitat tarkistetaan työmaalta. Runkorakenteiden sallitut poikkeamat ja parvekekohtaiset erot vaikuttavat mittatilausosiin.

Jälkiasennuksessa jokainen parvekelinja tarkastetaan olemassa olevassa rakennuksessa. Mittauksessa huomioidaan aukkojen leveydet ja korkeudet, kiinnityspinnat, kaadot, veden poistuminen sekä lasien avautumiselle tarvittava tila. Parvekelasituksen mittaus ja suunnittelu ratkaisevat, sopivatko lasit paikalleen ilman työmaalla tehtäviä muutoksia.

Lasitus onnistuu, kun mittaus, työjärjestys ja rajapintojen vastuut sovitaan ennen valmistusta.

Parvekelasitus uudiskohteessa ja jälkiasennuksena vaatii eri aikataulun

Uudisrakentamisessa lasituksen työvaihe sidotaan julkisivun, kaiteiden, pellitysten ja mahdollisten nostimien aikatauluun. Asennus liian aikaisin altistaa osat muiden työvaiheiden vaurioille. Myöhäinen asennus voi puolestaan lisätä nostojen, suojausten ja kulkureittien järjestelyä. Rakennuttajan kannattaa nimetä vastuuhenkilö, joka hyväksyy lähtötiedot ja sovittaa lasituksen työmaan aikatauluun.

Jälkiasennuksessa taloyhtiö suunnittelee asukastiedotuksen, parvekkeiden tyhjennyksen, kulkureitit ja työalueiden suojauksen. Kuvitteellisessa 24 parvekkeen kohteessa työ voidaan jäsentää esimerkiksi neljään kuuden parvekkeen pystylinjaan. Ensimmäisen linjan jälkeen tilaaja ja asentaja tarkistavat kiinnitykset, avautumissuunnat ja viimeistelyn ennen työn jatkamista. Näin toistuva virhe ei siirry koko kohteeseen.

Selvä vastuunjako ehkäisee rajapintaongelmia

Urakka-asiakirjoihin kirjataan, kuka vastaa mittauksesta, kiinnitysalustojen valmiudesta, pellityksistä, sähköisistä kulkujärjestelyistä, nostimista, suojauksesta ja loppusiivouksesta. Jos lasikaide ja lasitus liittyvät samaan rakenteeseen, yhden toimittajan kokonaisuus voi vähentää epäselviä liitoskohtia. Rakennesuunnittelija arvioi kiinnitysalustojen soveltuvuuden, ja tilaaja selvittää kohteen lupa- ja hyväksyntämenettelyn ennen tilausta.

Luovutusaineistoon kuuluvat kohteen tiedot, käyttöohjeet, huolto-ohjeet ja sovitut tarkastusmerkinnät. Tilaajan kannattaa myös tallentaa järjestelmän ja osien tunnistetiedot. Parvekelasihuolto PT Oy toteuttaa mittatilausratkaisuja kotimaisilla NIKA- ja Lukkan-järjestelmillä, jolloin järjestelmävalinta voidaan sovittaa parvekkeen rakenteisiin, käyttöön ja tulevaan huoltoon.

Huolto suunnitellaan jo ennen luovutusta

Huoltoa varten asentajalla täytyy olla turvallinen pääsy kiskoihin, rulliin, tiivisteisiin, lukituksiin ja avausmekanismeihin. Suunnittelussa tarkistetaan myös, että lasit voi avata käyttöohjeen mukaisesti puhdistusta varten. Jos huoltopiste jää pellityksen, kiinteän sisustuksen tai vaikean kulkureitin taakse, tavallinen säätötyö voi vaatia turhia purkutöitä.

Taloyhtiö voi liittää lasitukset kiinteistön kunnossapidon seurantaan ja reagoida jäykistyneeseen liikkeeseen, vaurioituneisiin tiivisteisiin tai poikkeavaan ääneen. Huoltoväli riippuu järjestelmästä, käytöstä ja olosuhteista, joten kohdekohtainen ohje ratkaisee. Taloyhtiön huollon budjetointi auttaa varaamaan tarkastukset osaksi suunnitelmallista kiinteistönpitoa.